Vehkalahden Tepposet rälssisukuna ja knaappisukuina

Historiallinen Yhdistys kutsuu sinut kuuntelemaan

 historioitsija Kim Sjöströmin esitelmän


Vehkalahden Tepposet rälssisukuna ja knaappisukuina - kiinteistöhistorian
monimutkaisuuksia ja nousua knaappierioikeuksiin rälssimaanomistuksen perusteella  

tiistaina 18. elokuuta 2026 klo 15-18

Helsingissä osoitteessa Kaisaniemenkatu 5


ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN
Esitelmää voi kuunnella internetin kautta etänä zoomilla, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Vaihtoehtoisesti voi ilmoittautua saapumaan esitelmäpaikalle Helsinkiin. Paikalle ilmoittautumiset pyydetään tekemään etukäteen sähköpostitse osoitteeseen:  QSJ5 (at) yahoo.com jotta kaikki mahtuvat varattuun tilaan. Ilmoittautuneille lähetetään erikseen tervetulotoivotus ja samalla maininta kokoontumistilasta.


SISÄLTÖTIETOA LUENNOSTA
Vuonna 1603 näkyy säilyneissä dokumenteissa ensimmäisen kerran Vehkalahdella rälssimaanomistaja, joka on suku- tai liikanimeltään Tepponen. Hänen mieslinjainen sukunsa elää ja jatkuu vielä nykyään. Vehkalahden, nykyisen Haminan, maakirjatilakokonaisuus Husula Rno 3 ei kuitenkaan alunperin ole Tepponen, eikä Vehkalahden Husulassa  ole Tepposen nimikkonumeroa.
Mikä siis Husula Rno 3 oli ja miten se 1700-luvulla kehittyi?

Vehkalahti (nykyisen Haminan ympäristö) on usean myöhäiskeskiaikaisen rälssisuvun muodostumisen tyyssija. Tepponen-knaappisuvut on eräs uusimmista, ja nimi on tunnettu seudulla vasta 1600-luvulta lähtien. Rälssimaata omistaneiden Tepposten on legendanomaisesti katsottu kuuluvan Vehkalahden Pihlhierta-klaaniin.

Vuodesta 1684 alkaen Vehkalahdelle muodostui useita eri Tepponen-sukuja. Ainakin kolme nykyisyyteen jatkuvaa erillistä sukua on polveutumisdokumenttien mukaan havaittavissa. Ne eivät kuitenkaan ole Tepposen sukuhaaroja, vaan eri sukuja. 

Miten näitä muodostui Vehkalahdelle ja milloin kukin?'

 Alkuperäisten Tepposten koko rälssitila siirtyi pois ensimmäisen Tepposen jälkeläisiltä, joiden täytyi löytää 1700-luvun alkupuolella itselleen uudet kodit. Esitelmään sisältyy myös Tepponen-knaappisuvun Y-DNAta koskeva selostus.

Rålandien Jaakkolan sukuhaara tunnetusti ei polveudu mieslinjaa Tepposista. Miten Tepposen naiset miehittivät Husulan Jaakkolan? 

Kolsilaan muodostui 1750-luvulla eräs oikeasti Tepposten sukuhaara, Kolsi-Piljertat. 

Esitelmä tarjoaa useita korjauksia 2003 ilmestyneen teoksen ”Vehkalahden knaapit” sukutietoihin Tepposista.

Etuoikeuksia  Tepponen-knaapit saivat nauttia vuoteen 1783 saakka. Vuodesta 1678 alkaen Tepposen sukua redusoitiin muiden sukujen tavoin yhteiskunnallisessa arvossa. Vuodesta 1694 alkaen he ovat olleet knaappeja, edustaen Vehkalahdella 1700-luvulla esiintynyttä sosiaalihistoriallista erikoisuutta.

Linkki :
https://historiallinenyhdistys.fi/?p=412

 Luentoa voi siis kuunnella etänä, videolinkkiä pitkin:

https://laurea.zoom.us/j/68146757244?pwd=THKra1c5AotKd8kOiaDJ0mCuf8eS6J.1

Tämä Zoom kysyy joissain tapauksissa (harvoin) pääsykoodia. Tässä tapauksessa se on 1500

 Lämpimästi Tervetuloa luentoa kuuntelemaan,

 Historiallinen Yhdistys ry

Historiallinen Yhdistys

jo vuodesta 1890